Onneksi oli kiire = kovempaa juoksua=)






Pääsin juoksemaan kovempaa, kun piti ehtiä lenkkeilemään ennen lapsen hoidosta hakemista.
En uskalla enää latoa tänne pitkää ja pikkutarkkaa listaa niistä kaikista kisoista tai juoksutapahtumista, joihin haluaisin osallistua. Kuten viime vuonna tein. En uskalla enää, kun viime vuonna kaikki meni aivan eri tavalla kun olin suunnitellut. Sain plantaarifaskiitin.. Kiitos liian innokkaan juoksumäärän ja -tehojen lisäyksen, talvisen juoksualustan, kehnon venyttelyn ja puutteellisen palautumisen. Nyt menen melkein juoksutapahtuma kerrallaan. 

Ensimmäiset kuukaudet tänä vuonna olen juossut hidasta, lyhyttä lenkkiä lähinnä koiran kanssa ja vasta viime sunnuntaina uskaltauduin vetämään ensimmäiset vetoni. Nekin olivat vain 500m pitkiä ja tuntuman mukaan vedettyjä, ei kellon. Pidin kuitenkin siitä huolen että ensimmäinen on hitain ja viimeinen nopein. treenistä täällä . Olin siis tyytyväinen nopeuteni ei ole hävinnyt minnekään vaikkei se olekaan ihan entisensä.. Tekemistä riittää.. lihaskunnon ja liikkuvuuden harjoittelu on seuraavaksi suunnitelmissa.



Oma kuntoni on arveluttanut koiralenkkeiltyäni alkuvuoden, sillä huhtikuu häämöttää ja niin myös jokavuotinen Karhu-viesti. Karhu-viesti on sellainen juoksujuhlatapahtuma, että sinne on päästävä joka vuosi, kerta toisensa jälkeen. Juoksu on yksilölaji, mutta Karhu-viestiin treenaillaan vähän porukassa, mietitään joukkueen nimeä, juoksujärjestystä itse päivän yhteisestä tohinasta puhumattakaan. Aloin kyselemään joukkuetta jo hyvissä ajoin, sillä monena vuonna joukkueen kasaaminen jää viime tinkaan tai tulee yllättäviä poissaoloja. Tänä vuonna juoksemme lähes samalla kokoonpanolla kuin viime vuonna vain joukkueen nimi vaihtuu. Silti jännittää jo nyt. =)





Muistoja viime vuoden Karhu-viestistä.


Olin huolissani juoksuvauhdistani Karhu-viestiä ajatellen ja päätin lähteä juoksemaan torstaina heti työpäivän jälkeen, ennen kuin haen tyttären hoidosta. Työpäivä venyi ja minulla ei olisi lastenvahtia illalle, joten pitäisi juosta reippaampi lenkki ehtiäkseni hakemaan lapsen hoidosta. Aikataulullisista syistä tässä yhdisteltiin montaa asiaa päästäkseni parhaaseen mahdolliseen tulokseen. Lapsi pitää hakea 16.00 mennessä - lähdin kotipihasta klo 15.12 - Minulla oli 48 minuuttia aikaa juosta ja hakea lapsi. Pakko tehdä kompromisseja (huonojakin sellaisia ) 1.) En ehdi verrytellä. =( 2.) Pakko juosta sellaista kovaa vauhtia, mutta ei täysiä. 3.) Pitää juosta suoraan lastentarhaan ja hakea tytön lenkkivermeissä, hikisenä 4.) Tehdä loppuverryttely lapsen kanssa, kävellen ja juosten.


Kiire kannatti - ehdin juosta reippaan kasin minulle nopeasti. =)


 Aloitin juoksemisen hitaasti ja kiihdytin muutaman sadan metrin matkalla viiden minuutin vauhtiin. Ensimmäisen kilometrin ajattelin juosta rennosti ja koittaa kiristää vauhtia siitä vähän ja yrittää pitää vauhti melko taaisena ilman hyytymisiä, joita minulle niin usein tulee. Nyt olin yllättynyt kuinka askel oli jotenkin rennopi ja kevyempi kuin yleensä, vaikka en ollut syönyt kuin aamupalan ja nyt juoksin kiireessä todellakin aikaa vastaan. Onnistuin pitämään vauhdin melko tasaisena. Ensimminen kilometri aikaan 4,50min/km ja loput- 4,40/4,45/4,43/4,44/5,00/4,52/4,39 . Tuo viiden minuutin kilometri tuolla loppupäässä oli sellainen, jossa jouduin odottamaan autoa risteyksessä ja tekemään useita käännöksiä. Niiden jälkeen oli vaikeaa saada juoksun rytmistä ja vauhdista kiinni. Olisin halunnut juosta 10 km, mutta kello oli niin lähellä klo 16.00 kun juoksin lastentarhanpihaan. Nyt tuntui hyvältä juosta ja olisin pystynyt juoksemaan sen 10 km tuota vauhtia.

 Eli suunta tekemiselle on oikea. En vain pysty ymmärtämään, miten ne hitaat ja lyhyet koiran kanssa juostut lenkit ovat voineet parantaa kuntoani, mutta näin on käynyt. Toinen asia on painonpudotus, jotain on lähtenyt, mutta nyt olen pienellä tauolla siitä. Palaan taas niukempaan hiilihydraattien nauttimiseen HCR:n jälkeen. En edelleenkään aio tavoitella puolikkaalla mitään aikaa, vaan toivon olevani hyvä kuntoinen silloin. Eli juoksu sujuu kevyesti ja menoa on nautinnollista vauhdista riippumatta. =) Haluan pitää jalat kunnossa ja pysyä terveenä. Jos mietin tavoitteita, huomaan herkästi lisääväni kovempia juoksulenkkejä, kilometrimääriä ja juoksulenkkien määrää. Ja lisäyksillä kehoni ei ehdi palautua rasituksesta ja olen sitten taas vaikeuksissa.





Nyt sitten keskitytään palauttelemaan jalkoja kovemmalta lenkiltä. Pohkeet olivat jotenkin nihkeät perjantain pienellä palauttavalla pyrähdyksellä. Nyt siis venyttelyä, kevyttä hierontaa ja lepoa.  Mutta nyt tekisi tietenkin vaan lähteä heti uudestaan juoksemaan, kun juokseminen tuntui niin kevyltä..=)

Onko täällä muita, jotka yhdistelevät asioita,päästäkseen harjoittelemaan arjen palapelissä?  Miltä teidän kuntonne vaikuttaa tällä hetkellä, mihin olet tyytyväinen ja mitä pitäisi kehittää?


Supermahtavaa viikonloppua sinulle! 





Ei kommentteja